Glennon Doyle: Rakkauden soturi (Love Warrior: A Memoir, 2016) ****
Glennon Doyle on suosittu bloggaaja ja kirjailija. Rakkauden soturi ja aiemmin ilmestynyt esikoisteos Carry on, Warrior ovat molemmat New York Timesin myyntimenestyksiä. Rakkauden soturi on autofiktio, joka tyyliltään muistuttaa hieman self help - kirjoja. Glennonin nuoruuteen kuului syömishäiriö ja päihteet, jonka jälkeen hän perusti perheen ja alkoi luoda uraa kirjailijana. Rakkauden soturi alkaa nuoruuden vuosista, mutta keskittyy pääasiassa siihen hetkeen, kun hänen avioliittonsa on vaakalaudalla. Kirja herättää paljon ajatuksia ja tuo omia tunteita pintaan.
Elina Viinamäki: Vaimoni ja muita henkilökohtaisia asioita, 2021 ****
Sallalaisen humanistin ja opettajan esikoisteos on erittäin hyvä novellikokoelma. Henkilöhahmot ovat sopivasti vinksallaan, että voisivat melkein olla uskottavia. Kaikissa novelleissa on selkeä teema ja hersyvää kieltä. Paras on ehdottomasti se, jossa leski murehtii miehensä hautajaisissa arkkuun valittua pukua.
Donna Freitas: Rose Napolitanon yhdeksän elämää (The Nine Lives of Rose Napolitano, 2021) **
Rose ja Luke ovat naimisiin mennessään molemmat sitä mieltä, että he eivät halua lapsia. Kirjan ideana toimii vaihtoehtoiset jatkot tähän tilanteeseen. Jatkoja on yhteensä yhdeksän, jotka kattavat varmasti lähes kaikki mahdolliset erilaiset variaatiot.
Paolo Giordano: Jopa taivas on meidän (Divorare il cielo, 2018) ***+
Alkulukujen yksinäisyyden kirjoittaja, kirjailija ja teoreettisen fysiikan tohtori Giordano, on saanut paljon palkintoja. Jopa taivas on meidän on melkein 600-sivuinen, kolmeen osaan jaettu romaani Etelä-Italian maaseudulla ystävystyvistä nuorista. Teresa on Torinosta, mutta viettää paikkakunnalla isoäitinsä luona kesiä. Hän tutustuu naapurin maatilan kolmeen poikaan: Nicolaan, Berniin ja Tommasoon. Naapuritilan aikuisille usko ja luonto ovat tärkeitä. He ovat ottaneet oman poikansa Nicolan lisäksi kasvattilapsia, jollaisia myös Bern ja Tommaso ovat. Nuoruuden kesinä Teresa ja Bern rakastuvat, mutta kun Teresa lähtee talveksi Torinoon, yhteys katkeaa. Teresa kuulee vasta vuosia myöhemmin Tommasolta, mitä poikien ja paikallisen tytön, Violaliberan, kanssa tapahtuu. Nämä tapahtumat jäävät jokaisen pojan sieluun. Nuorina aikuisina nuoret asuvat maatilalla luonnonmukaisesti. Onni ei kuitenkaan kestä loputtomiin, vaan nuorten tiet hajaantuvat. Yhdestä tulee poliisi, yksi perustaa perheen, kaksi jatkaa maatilalla. Myöhemmin osa nuorista ryhtyy suojelemaan sairauden saamia oliivipuita ja ajautuu yhä radikaalimpaan toimintaan. Romaanin kertojana toimii Teresa. Kirjan takakannessa nostetaan teemaksi maatilan alkuperäisen isännän, Cesaren lausumat sanat: "Jokainen ihmisten välinen liitto on valon ja varjon liitto." Näin kirjassa tosiaankin on, ääripäästä toiseen. Valo on kirkkainta valoa ja varjo tumminta varjoa.
Pia Heikkilä: Operaatio Lipstick, 2013 **
Chick Lit Kabulista. Toimittajat joutuvat sodan melskeisiin ja tasapainottavat kauhuja bileillä ja ihmissuhteilla. Aika räikeä ristiriita työn ja vapaa-ajan välillä. Toimittajana Heikkilä kyllä tuo uskottavuutta tapahtumiin,
Emma Rous: Täydelliset vieraat (Perfect Guests, 2021) ***
Mysteeriromaani kahdella aikatasolla Raven Hillin kartanossa Englannissa. Nykyhetkessä kartanossa järjestetään mysteeripeli, johon on kutsuttu kymmenkunta juhlavierasta esittämään heille etukäteen ohjeistettuja rooleja. Samaan aikaan kun peli kartanossa käy yhä oudommaksi, taustatarina kertoo kartanon ajoista parikymmentä vuotta aiemmin. Silloin kartanossa asui Averellin perhe, isä, äiti ja tytär Nina. Orpokodissa asunut Beth muuttaa perheen luokse 14-vuotiaana, ystävystyy Ninan kanssa ja kokee kuuluvansa perheeseen. Pelin hahmot alkavat kummasti muistuttaa taustatarinan henkilöitä...
Marian Keyes: Hurmaava mies (This Charming Man, 2008) ***
Taas löytyi lukematon Keyes-viihderomaani. Tässä poliitikko Paddy de Courcy ilmoittaa menevänsä naimisiin ja tieto saa neljä naista enemmän tai vähemmän sekaisin. Paddyn tyttöystävä Lola pakenee rannikon pikkukylään (ja tutustuu paikkakuntalaisiin), toimittaja Grace yrittää saada Lolalta haastattelua (ja myöhemmin myös puolustaa sisartaan Marnieta) ja Alicia on tuleva vaimo. Kun tytöt lyövät hynttyyt yhteen, alkaa ajojahti. Hyvää viihdettä.
Robert Seethaler: Kokonainen elämä (Ein ganzes Leben, 2014) ***
Alpeilla syntyneen ja kasvaneen Andreas Eggerin elämä ei ole helpoimmasta päästä. Raskaita lapsuus- ja nuoruusvuosia seuraa rakastuminen ja kodin perustaminen ihanan Marien kanssa. Tämä elämänvaihe päättyy lumivyöryyn. Andreas joutuu myös sotaan ja sotavankeuteen. Palatessaan laaksoon, hän jatkaa sekatyömiehenä ja pääsee myös rakentamaan ensimmäisiä kondolihissien linjoja. Kirja päättyy siihen, kun Egger ensimmäisen kerran poistuu laaksosta vapaaehtoisesti. Kirjaa on takaliepeen tekstin mukaan verrattu John Williamsin Stoneriin. Kieltämättä samanlaista eleetöntä kerrontaa, mutta kyllä Eggerin elämässä on hurjemmat käänteet.
Michael Cunningham: Samaa sukua (Flesh and Blood, 1995) ***
Kun kirjastosta ei tullut varauksia tarpeeksi nopeasti, niin löytyi tämä kirja kirjahyllystä. Constantine Stassos saapuu siirtolaisena Kreikasta Yhdysvaltoihin II maailmansodan lopulla. Hän perustaa perheen amerikkalaisen tytön, Maryn, kanssa. Lapsia syntyy kolme ja Constantine tekee rakennusmiehenä töitä elättääkseen perheensä. Kunnes hän tapaa baarissa maamiehensä ja he perustavat yhdessä rakennusliikkeen, joka rakentaa halvalla taloja ja myy ne kalliilla maahanmuuttajille. Perheestä tulee rikas ja he pääsevät muuttamaan hienolle alueelle. Kotona on kuitenkin riitoja, Constantine on äkkipikainen ja lapsista erityisesti Billy käy hänen hermoilleen. Ei Maryllä eikä muillakaan lapsilla helppoa ole. Heidän elämäänsä seurataan aina vuoteen 1995 saakka. Matkalla erotaan, rakastutaan, saadaan lapsia, kohdataan aids. Perheen tarina on hienosti sidottu omaan aikakauteensa.
Taavi Soininvaara: Neljäs valtakunta, 2017 ***-
Rikoksia nykyajan hengessä: turvapaikanhakijoiden murhat Suomessa, äärioikeiston nousu Euroopassa ja 'Ndranghetan mafia Italian Calabriassa.
Marian Keyes: Aikuiset ihmiset (Grown Ups, 2020) ***-
Mukava kevyt kirja tähän väliin. Kolmen veljestä ja heidän perheensä kohtaavat lomilla ja suvun juhlissa. Kun yksi heistä saa aivotärähdyksen ja ryhtyy laukomaan totuuksia, alkaa pinna kiristymään.
Alex Schulman: Eloonjääneet (Överlevarna, 2020) ***+
Ei yhtä henkeäsalpaava kuin Polta nämä kirjeet, mutta erittäin taidokasta työtä tämäkin. Ei kuitenkaan autofiktiota vaan täysin keksitty tarina, joka keriytyy auki ja kiinni kahdesta suunnasta. Tässä hetkessä kolme veljestä on lapsuuden mökillä kuolleen äidin tuhkauurnan äärellä. Menneessä hetkessä perhe on mökillä lasten ollessa kymmenen molemmin puolin. Vuorotellen palataan minuutteja ja tunteja taaksepäin tästä hetkestä ja vastaavasti saavutaan menneisyydestä vähän isommin harppauksin tätä hetkeä kohti. Muistot keskittyvät pääasiassa yhteen mökkikesään. Perheessä kukin ikäänkuin eleli itsekseen, joskus isä antoi lapsille aikaansa, mutta pääasiassa vanhemmat touhusivat omiaan ja lapset omiaan. Vaaratilanteita syntyi ja yksi niistä muutti viimeisen kesän kulun kokonaan.
Delia Owens: Suon villi laulu (Where the Crawdads Sing, 2018) ***+
Vihdoin tuli kirjaston jonosta tämä paljon suosituksia saanut kirja. Kirja sijoittuu Pohjois-Carolinan marskimaalle 1950-luvulle. Perheensä hylkäämä, rämelikaksi kutsuttu Kya Clark yrittää selviytyä yksin rämeikön keskellä. Vuodet vierivät ja Kya selviytyy. Hän viettää aikaansa ulkona ja oppii tuntemaan alueen eläimet ja kasvit. Syrjäisen huoltamon pitäjä vaimoineen antaa Kyalle ystävyytensä lisäksi mm. vaatteita. Kya ystävystyy myös toisen suon tutkijan, Taten kanssa. Kun Tate lähtee opiskelemaan, tyhjää tilaa täyttää kylän nuori mies Chase. Mutta sitten Chase löytyy kuolleena palotornin juurelta. Epäilykset kohdistuvat Kyaan. Oikeuskäsittelyn jälkeen tarina jatkuu vielä useiden vuosien ajan. Kurja lapsuus, yksinäinen nuoruus, suon linnut ja veneily rämeiden keskellä, piirtäminen, ystävyys Taten kanssa, pienet kurkistukset ulkomaailmaan mm. jäivät mieleen. Tunnelma on elokuvamainen ja elokuva onkin jo tekeillä.
Patrik Svensson: Ankeriaan testamentti - pojasta, isästä ja maailman arvoituksellisimmasta kalasta (Ålevangeliet, Berättelsen on världens mest gåtfulla fisk, 2019) ****
Hyvänen aika, miten mainio kirja! Vuorotellen silkkaa faktaa ankeriaasta ja muistoja isän ja pojan yhteisistä kalareissuista Ruotsin länsirannikolla. Yhteys isään löytyi aikoinaan parhaiten ankeriasta pyytäessä ja nyt poika antaa muistoille siivet tutustumalla ankeriaan tutkimuksen historiaan. Isä ja ankerias, molemmat tärkeitä. Ankeriaan salaisuuksista on vuosisatojen saatossa selvitetty jo monia, mutta vieläkään kukaan ei ole koskaan nähnyt ankeriaan kutevan. Kunnes muutama päivä kirjan lukemisen jälkeen ilmestyy Helsingin Sanomien Kuukausiliite (9/21), jossa on neljän aukeaman juttu - ankeriaan arvoituksesta. Ehkä tosiaan kuulemme vielä vauvauutisia Kotkan Maretariumista. Ehkä maailman merkillisimmällä kalalla on sittenkin toivoa.
Nina Wähä: Perintö (Testamente, 2019) ***-
Varsin värikäs perhekuvaus Tornionjokilaaksosta. Toimin perheessä on kiltti äiti, jyrkkä ja hallitseva isä, 12 elossa olevaa lasta sekä eläimiä syrjäisellä maatilalla. Osa lapsista on muuttanut jo pois kotoa, muutama ulkomaille (Ruotsiin ja rauhanturvaajaksi), osa samoilee omilla teillään ja osa asuu lähistöllä omien perheidensä kanssa. Tapahtumat alkavat vyöryä sekä tässä ajassa että muistoissa, kun raskaana oleva Anni palaa käymään kotiin. Isä käyttäytyy yhä hullummin ja lapset haluavat pelastaa äidin. Värikästä kieltä, värikkäitä tapahtumia sivukaupalla. Kaikki vyöryy päälle sillä vauhdilla, että lukemistä piti pakostakin pätkiä.
Deborah Feldman: Unorthodox - Näin hylkäsin hasidijuutalaiset juureni (Unorthodox - The Scandalous Rejection of My Hasidic Roots, 2012) ****
Netflix-sarjan taustalla oleva kirja piti varata heti sarjan katsomisen jälkeen. Sarja oli hieno ja niin on kirjakin. Deborah Feldman kertoo omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan New Yorkin hasidijuutalaisyhteisössä. Deborah asuu isovanhemmillaan, sillä hänen äitinsä on jättänyt liikkeen ja isästä ei ole huolehtimaan tyttärestään. Lapsena ja nuorena Deborah mm. piilottelee kiellettyjä kirjoja patjan alle, mutta todelliset haasteet hän kohtaa solmittuaan nuorena isovanhempiensa järjestämän avioliiton sinänsä kiltin Elin kanssa. Deborah ja Eli eivät ole toistensa sielujen kumppaneita millään tasolla. Lisäksi Elin perhe puuttuu heidän yksityiselämäänsä. Lapsen syntymän jälkeen muutto hieman avarakatseisemmalle alueelle ja pääsy opiskelemaan saa Deborahin päättämään, ettei hasidielämä ole häntä varten.
Eva Frantz: Kahdeksas neito (Den åttonde tärnan, 2018) ***
Toinen osa Anna Glad -dekkarisarjaa. Kansanopistossa (tai vastaavassa) on outoa meininkiä. Avannosta löytyy hukkunut. Anna Glad saa epämääräisen kirjeen. Tapahtumat tuntuvat liittyvän 30 vuotta vanhaan tragediaan. Tykkään tämän sarjan tyylistä.
Peter Frantzén: Samoilla silmillä (2013) ***+
Kurkistus Peten teini-ikään äidin, isän ja Peten kertomana. Äiti on aloittanut opiskelut toisella paikkakunnalla ja tapaa Tommin. Isä on aiemmasta kirjasta tuttu kasvatti-isä, joka raitistuu ja tapaa Seijan. Pete harrastaa nyrkkeilyä, käy koulua ja tutustuu diskossa vanhempaan Tupuun ja juo kunnon kännit seurauksineen. Selkeästi jäsennelty ja mukavasti edelleen murretta mukana.
