Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman (2005) ***+
Hirvosen uusimmasta kirjasta innostuneena varasin kirjastosta nämä aiemmatkin. Tämän esikoisteoksen olin kyllä jo lukenut aikanaan, mutta enpä paljoa siitä muistanut. Anna ja Ian löytävät toisensa yliopistolla ja saavat vihdoin kertoa jollekin oman elämänsä mustista pisteistä. Annalla on veli Joona, joka alkoi voimaan pahoin jo pienenä, Ianilla Vietnamissa murentunut isä. Molemmilla rakkaus ja ahdistus läheisiinsä. Kovasti tulee taas iholle tämä kirja.
Peter Høeg: Susanin vaikutus (Effekten af Susan, 2014) **
Lukupiirin joulukuun kirja, jonka varasin kirjastosta jo elokuussa, mutta se ei silti ehtinyt ajoissa. Siispä ostin elämäni ensimmäisen e-kirjan! Luin sitä ihan normaalilta padiltä, mikä ei tuntunut kauhean luontevalta. Jouduin lukemaan vähän kiireessä, enkä tiedä oliko sisällön outous vai tabletin loiste syynä, mutta nukuin tosi huonosti. Enkä ehtiny kirjassa kuin alle puoleen väliin. Lukupiirimme antoi kirjalle kuitenkin 3,5 tähteä, mutta jakoi kokemukseni kirjan omituisuudesta. En sitten ole saanut jatkettua lukemista... Kirja sijoittuu lähitulevaisuuteen, jossa jännä perhe on keskiössä. Äiti on tiedemies, isä klassisen musiikin heppu ja mukana miltei täysi-ikäiset kaksoset. Ennen kirjan tapahtumien alkua jotain rikollista oli sattunut Intiassa, myöhemmin mukaan kuvaan tulee tulevaisuuskomissio ja kaikenlaista kamalaa. Kirjan nimi viittaa perheen äidin kykyyn saada ihmiset avautumaan kaikista asioistaan hänelle. Palaan asiaan, jos saan luettua kirjan joskus loppuun.
Jukka Sariola: Ystäväni Seija - Kutsumuksena Afganistan (2015) ***
Työkaverin lainaama kirja, jossa Jukka Sariola kertoo ystävyydestään vuonna 2014 Afganistanissa surmattuun suomalaiseen avustustyöntekijään Seija Järvenpäähän. Henkilökohtainen ja kristillinen kirja, josta saa hyvän kuvan siitä, millaista lähetystyöntekijän elämä on kotimaassa asuvan näkökulmasta.
Susanna Alakoski: Hyvää vangkilaa toivoo Jenna (Håpas du trifs bra I fengelset, 2010) ***+
Susanna Alakoski muutti 5-vuotiaana Ruotsiin. Tämä on hänen toinen romaaninsa (ensimmäinen on August-palkittu Sikalat), joka kertoo Ruotsiin siirtolaisina tulleista suomalaisista työläisistä. Koulutukseltaan hän on sosionomi ja naistutkija. Tausta ja koulutus näkyy kirjassa, joka kertoo Annista, joka on selviytynyt elämässään, toisin kuin veljensä Sami. Teksti välillä liitelee, välillä etenee kronologisesti ja on kaunista ja puhuttelevaa. Sisarusten suhde on riipaiseva. Hieno kirja!
Miina Supinen: Mantelimaa, 2015 *+
Nappasin BestSellerinä kirjastosta, mutta sain luettua vain vajaaseen puoleen väliin. Hyvin outo tarina, joka eteni vähän liian löysällä otteella. Mantelimaa on huvipuiston ja ostoskeskuksen sekoitus, jossa teemana joulu.
Elina Hirvonen: Kun aika loppuu, 2015 ***+
Neljäs kirja peräperää tällaisia, joiden nimet eivät jää mieleen... Silti tosi hyvä tämäkin! Romaani on Elina Hirvosen kolmas ja ne kaksi muuta täytyy heti laittaa varaukseen :) Tällä kertaa elellään muutaman vuosikymmenen kuluttua, joskaan sitä ei läheskään koko ajan muista eikä huomaa. Keskiössä on perhe äiti, ilmastotutkija Laura, tytär, Somaliassa lääkärinä toimiva Aava ja poika Aslak, jolle ei ole oikein paikkaa yhteiskunnassa löytynyt. Isä Eerik on myös olemassa, vähän sivuhenkilönä. Ja sitten joku alkaa ampumaan ihmisiä Lasipalatsin katolta... Mitä me voimme tehdä?
Sadie Jones: Ehkä rakkaus oli totta (Fallout, 2014) ***+
Sadie Jonesin neljäs romaani (haluan lukea ne kolme muutakin!) sijoittuu Pääosin 1960-1970-lukujen Lontooseen, jonne pikkukaupungin poika Luke seuraa teatteri-ihmisiä Paulia ja Leighiä. Teatterimaailmaa, näytelmätekstejä, ystävyyttä, rakkautta. Ihana kirja.
Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe (All the Light We Cannot See, 2014) ***
544 sivullista keskimäärin 2-3 sivun lukuja. Vuoronperään saksalainen Werner, orpokodin poika, joka on kiinnostunut radioista ja vuoronperään ranskalainen Marie-Laure, sokea tyttö, jonka isä rakentaa pienoismalleja ja monimutkaisia rasioita. Toinen maailmansota käynnissä, ihmeellinen jalokivi, Saint-Malon rantakaupunki. Erilainen kertomus sodasta.
Siri Hustvedt: Kaikki mitä rakastin (What I Loved, 2003) ***-
Lentokentällä huomasin, että kirja oli jäänyt kotiin ja ostin kioskista tämän Miki-formaatissa. Menee kivasti käsilaukussa. New Yorkin taidepiireissä kaksi perhettä elää päällekkäisissä asunnoissa ja osallistuu toinen toistensa elämään. Kirjan alkuosa kuvaa tutustumista ja perheiden varhaiseloa. Molemmissa perheissä yksi lapsi, samanikäisen poika. Näiden poikien traagiset kohtalot värittävät kirjan toista puoliskoa. Rinnakkain kulkee tarina kahden ihmisen rakkaudesta sekä erityisesti kertojapersoonan vanhenemisesta. Tietty surumielisyys hohkaa koko ajan, siitä tuo henkinen miinus.
Riikka Ala-Harja: Kevyt liha (2015) **+
Kirja naisen elämästä muutaman kuukauden ajalta. Kahden alakouluikäisen poikansa kanssa elävä teatterin valosuunnittelija hakee omaa aikaa kuntosalilta. Sitten hän kohtaa vanhan tutun, jolloin elämään tulee uutta sisältöä. Kirja kuvaa varsin arkisia asioita varsin pintapuolisesti. Teksti on lyhyttä, napakkaa ja nopeasti luettavaa. Sisältö jää kyllä aika kevyeksi. Jää miettimään, onko teatteriprojektin Michelangelon Davidilla tai naisen sukupuoliroolien herättämillä ajatuksilla syvempi merkitys... Lukupiirin syksyn eka kirja.
Kaj Korkea-aho: Tummempaa tuolla puolen (2012) ***
Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kasvaneet ystävykset palaavat kotiseudulle, kun yksi heistä kuolee auto-onnettomuudessa. Valvontakameran kuvassa Sofie ei näytä olevan autossa yksin. Sofien kihlattu Benjamin alkaa tutkimaan asiaa itsekseen. Lisämaustetta tuovat muut henkilöt: pappi Simon, omaa homouttaan kotipaikkakunnalla aristeleva Christoffer sekä Sofien änkytyksestä kärsivä veli Loke. Alkukankeuden jälkeen kirjan ahmi äkkiä loppuun.
Pirjo Hassinen: Sauna Paradis (2014) **+
Kirjailija Anne Hornin isällä oli yleinen sauna, jonka asiakkaat heräävät eloon Annen romaaneissa. Samassa kaupungissa asunut Lauri Kovanen ottaa yhteyttä Anneen, koska haluaa apua muistamisessa. Tarina etenee näiden kahden tapaamisten kautta.
Jonas Gardell: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin - 2. Sairaus (Torka aldrig tårar utan handskar - Sjukdomen, 2013) **+
Toinen osa Tukholman homopiireihin saapuvasta aidsista. Olin lukenut ekan osan jo aiemmin, tämä sille selkeää jatkoa. Kirjailijan henkilökohtainen kokemus tekee lukemisesta vavisuttavampaa.
Jussi Adler-Olsen: Metsästäjät (Fasandræberne, 2008) **
Toinen osa Osasto Q - dekkarisarjaa. Hienon sisäoppilaitoksen hyvinpärjänneen kaveriporukan menneisyys alkaa nousta esiin vanhaa rikosta selvitettäessä.
Liisa Laukkarinen ja Marius Rüfenacht: Pakko juoda? Äidin ja pojan taistelu viinasta (2007) ***
Lahjakkaan, mutta erilaisen pojan ihastus alkoholiin. Elämä heittelee, mutta humalassa on hyvä olla. Äiti ja poika kertovat omalta osaltaan lähinnä äidin taistelusta. Juominen ei ole pelkkää tissuttelua, vaan armotonta ryyppäämistä, riitoja ja ongelmia. Taas avartui maailma.
Joni Skiftesvik: Valkoinen Toyota vei vaimoni - elämänkuvia (2014) ***
Omaelämäkerrallinen romaani, jossa menneisyys ja nykypäivä vuorottelevat. Sekä kirjailija että hänen vaimonsa ovat sairaalassa ja huoli suuri. Päiväkirjamaista muistelua elämän suurista hetkistä. Kieli on napakkaa ja lauseet lyhyitä. Painopiste jää menneisyyteen, nykyhetkestä olisi kaivannut ehkä lisää. Lukupiirin kesän kirja, jonka lukaisi nopeasti parissä illassa. Kirjasta tykättiin.
Elizabeth Noble: Lukupiiri (The Reading Group, 2003) ***-
Noblen esikoisromaani maaseudun rauhassa kirjoitettu. Aiemmin hän toimi vuosia kustannusalalla Lontoossa. Kirja rakentuu kerran kuussa pidettävien lukupiirien ympärille yhden vuoden ajan. Viisi naista kokoontuu vuorotellen toistensa luokse syömään ja keskustelemaan kirjoista. Osa naisista tapaa toisiaan muutenkin ja joidenkin elämät kietoutuvat yllättäenkin yhteen. Ystävyyttä, rakkautta, perhe-elämää - kirjat jäävät kuitenkin sivuosaan.
