Elizabeth Noble: Naapurin tyttö (The Girl Next Door, 2009) ***-
Newyorkilaisen neljäs romaani, joka kertoo Manhattanilaisen kerrostalon ihmisistä, heidän iloistaan ja suruistaan ja ihmissuhteistaan. Miinusta liian monesta henkilöhahmosta, osa tarinoista tuntui vaan täytteeltä. Toisaalta ne, jotka eivät sitä olleet, olivat oikein kivoja :)
Veera Vaahtera: Sattumalta sinun (2015) ***
Pauliina Vanhatalon alter ego, joka kirjoittaa chick litejä, joista tämä on kolmas ja jonka pohjana toimii Me Naisissa 2013 julkaistu jatkokertomus Akateemisesti sinun. Filosofian laitoksen työtä ryhdittämään palkattu Karoliina ei oikein tahdo päästä entisestä poikaystävästään Villestä ja samaan aikaan filosofian laitoksella työskentelevä Matias kiehtoo. Huolipäiväkirjaan kertyy sivuja. Tykkäsin yliopistomaailmasta ja muutenkin tarinasta.
Jussi Adler-Olsen: Vanki (Kvinden i buret, 2007) **+
Tanskalainen dekkari, jossa työtehtävissä kärsinyt Carl Moerck palaa poliisiin ja ryhtyy tutkimaan uudelleen vanhoja selvittämättömiä rikoksia yhdessä innokkaan avustajansa Hafez el-Assadin kanssa. Ensimmäisenä he tarttuvat nuoren poliitikon, Merete Lynggaardin, tapaukseen. Kirja aloittaa Osasto Q-sarjan. Ihan ok dekkari.
Graeme Simsion: Vauvatesti (The Rosie Effect, 2014) ***-
Vaimotestin jatko-osa lähti aluksi vähän kangerrellen käyntiin, mutta sitten alkoi taas viihdyttämään kivasti :)
Carlos Ruiz Zafón: Taivasten vanki (El prisinero del cielo, 2011) **
Samanlainen kuin aiemmat kirjatkin (Tuulen varjo, Enkelipeli), en oikein enää innostunut ;(
Rain Mitchell: Tasapainoilua - Joogasalin naiset (Tales from the Yoga Studio, 2011) ***-
Kesähömppäkasasta kalifornialaisen joogasalin omistajan ja ystävien ja asiakkaiden elämää. On se vaan kummallista tuo touhu sielläpäin :)
Pauliina Rauhala: Taivaslaulu (2013) ****
Oululaisen äidinkielenopettajan tarina nuoresta lestadiolaisparista, Viljasta ja Aleksista. Onneksi väliin oli ujutettu blogilukuja ja nukketarinoita, muuten olisin lukenut kirjan ihan liian nopeasti. Voiko ollakaan näin ihania vanhempia? Kuinka lämpimin sanoin Vilja rakastaa lapsiaan ja kuinka järkkymättömänä ja kauniisti Aleksi seisoo hänen rinnallaan ja apunaan. Molemmat myös vaikeina aikoina ja vaikeiden päätösten edessä. Sen lisäksi, että tarina itsessään tulee iholle, kieli on aivan mahdottoman rikasta.
Jussi Valtonen: Vesiseinä (2006) **+
Sujuvaa tekstiä Finlandia-voittajan aiemmilta vuosilta. Novellimainen. Ensin piirretään kuvaa Antista lapsena ja sitten hahmotellaan hänelle erilaisia vaihtoehtoisia elämänpolkuja. Millainen elämästä kulloinkin tulee, se on pienestä kiinni. Siihen voivat vaikuttaa lapsuuden kokemukset, tai sitten eivät...
Henning Mankell: Italialaiset kengät (Italienska skor, 2006) **+
Tällä kertaa herra on kirjoittanut dekkarin sijaan romaanin, jossa yksinäiselle saarelle vetäytynyt entinen lääkäri saa yllättäen vieraita menneisyydestä.
Heidi Jaatinen: Kaksi viatonta päivää (2014) **+
Kiurujärveläisen kolmas kirja. Kolmen sukupolven (Armi - Sistinja - Hertta) tarina siitä, kuinka äidin hylkäämisen seuraukset kantavat sukupolven yli. Kirja on jaettu neljään erimittaiseen osaan, joista tykkäsin eniten toisesta, jossa 12-vuotias Hertta on kertojana. Ensimmäinen luku oli aika levällään, mutta tämä toinen ehyt. Tykkäsin kirjailijan tyylistä kirjoittaa, vaikka paljon asiaa jäikin rivien väliin. Kokemus äideistä, tyttäristä, menneisyydestä, väsymyksestä, alkoholista, yksinäisyydestä, miehistä, sijaisperheestä - kaikki tuntuivat aidoilta.
Eppu Nuotio: Mutta minä rakastan sinua (2015) **+
Epävarmojen viisikymppisten rakkaudesta.
Lionel Shriver: Jonnekin pois (So Much For That, 2010) ***-
Lontoossa asuvan, Poikani Kevin-kirjalla kuuluisuuteen nousseen kirjailijan yhdeksäs romaani. Paksu kuin mikä, teksti kulki jouhevasti, tiivistystä olisi voinut tehdä. Kertoja Shep on säästänyt koko ikänsä aloittaakseen Toisen Elämän jossain lämpimässä. Matkaliput on jo hankittu, kun selviää, että vaimo on sairastunut vakavasti. Ystäväperheen miehen Jacksonin palopuheet amerikkalaisen yhteiskunnan epäkohdista tuovat esiin samaa epäreiluuden tunnetta kuin ystäväperheen tyttären synnynnäinen sairaus ja Shepin vaimon syöpä. Shep on koko ikänsä palvellut muita. Mitä hän tekee, kun hänen oma unelmansa näyttää murskautuvan? Liiallisesta sivumäärästä huolimatta hyvä kirja.
Graeme Simsion: Vaimotesti (The Rosie Project, 2013) ***+
Asperger-tutkija ryhtyy vaimonhankintaprojektiin, jota hämmentää suunnittelemattomat treffit vahvan Rosien kanssa. Just oikeanlaista hömppää!
Jari Järvelä: Särkyvää (2014) **+
Vaimo jättää ja mies matkustaa vanhalla Ladalla Pamplonan härkäjuoksuun tarkoituksena tappaa siellä itsensä kunniakkaasti. Kyytiin tulee liftari Agnes, joka on kova suustaan. Hersyvää kieltä, mutta ohut tarina.
Merja Tuominen-Gialitaki: Koko kylän pidot - Elämänmenoa kreetalaisittain (2014) **+
Matkaoppaana Kreetaan tutustunut ja siellä perheen perustanut karjalainen kirjoittaa kolmen tietoteoksen ja kahden keittokirjan jälkeen kokemuksistaan Kreetalla. Viime kesän Kreetan loman innoittamana lainattu kirja, jossa on paljon elämänmakua. Hieman jäsentymätön kokonaisuus.
Sjón: Poika nimeltä Kuukivi (Mánasteinn - Drengurinn sem aldrei var til, 2013) **+
Sjón on islantilainen kirjailija, joka voitti tällä teoksellaan kansallisen kirjallisuuspalkinnon. Hän on myös tehnyt Björkin laulujen sanoja. Kirjan tapahtumat sijoittuvat syksyyn 1918 Reykjavikissa. Maassa riehuu espanjantauti, päähenkilö Mána Steinnin päivät täyttää elokuvissa käynti, jonka hän rahoittaa myymällä itseään. Pieni kaupunki, suuria asioita.
Jessica Suni: Hoito (2014) ***
Helsinkiläisen toimittajan esikoiskirja kertoo miehen ja naisen suhteesta. Mies on luontaishoitaja, jonka vastaanotolle nainen saapuu. Hoidosta tulee "hoito". Ensin murskataan ego ja sitten koittaa onni ja autuus. Semmoinen pläni. Kumman ego kaipaisikaan murskaamista? Tarinassa mennään narsistisen ihmisen sisään. Karmivaa.
Pia Heikkilä: Koodinimi kajaali (2014) **
Suomalainen chick lit, joka sijoittuu Pakistanin Islamabadiin, jossa ronski kirjeenvaihtaja Anna selvittelee rikoksia ja miessotkujaan.
Sarah Lotz: Kolme (The Three, 2014) **
Erikoinen kirja 12.1.2012 (Musta torstai) tapahtuneiden matkustajakoneiden onnettomuuksista ja onnettomuuksista ihmeellisesti selvinneiden kolmen lapsen aiheuttamista spekulaatioista. Kirja koostuu toimittajan tekemistä haastatteluista, some-keskusteluiden litteroinneista ja muista muistiinpanoista. Lapsissa on jotain outoa, salaliittoteoriat ja erityisesti uskonnollisten ääriryhmien spekulaatiot saavat sijaa. Kaikki on keksittyä.
Hanna Nikkanen - Antti Järvi: Karanteeni - Kuinka aids saapui Suomeen (2014) **
Suomen aids-historia. Ihan mielenkiintoista.
Anna-Leena Härkönen: Onnen tunti (2011) ****
Romaani sijaisvanhemmuudesta. Ensimmäisessä puoliskossa kirjasta kymmenvuotiaan pojan ja uuden miehen kanssa elävä Tuula yllättäen kiinnostuu sijaisvanhemmuudesta. Tuula ei ole kotiäitityyppiä ja hän käy läpi omaa äitiyttään sekä itsekseen, miehen kanssa että sijaisvanhempivalmennuksessa. Toisessa puoliskossa perheeseen tulee kaksi sijaislasta, joiden kanssa tunteiden kirjo on suurta. Sijaisvanhemmuus on kiinnostanut minua aina ja tämän kirjan hotkaisin lukea yhdessä päivässä. Tykkäsin tosi paljon.
Päivi Storgård: Keinulaudalla (2014) ***
Nykyhetken ja menneen välillä kulkeva romaani siitä, kun tv-toimittaja sairastuu mieleltään. Aluksi en oikein päässyt kirjaan sisään, mutta kun pääsin, niin todella pääsin. Vasta kirjan luettua luin lehtiartikkelin, jossa kerrottiin, että taustalla on omakohtaisia kokemuksia. Vähän se kieltämättä jo lukiessa aattelutti. Ymmärrys taas lisääntyi huimasti.
Nicolas Barreau: Pieni elokuvateatteri Pariisissa (Eines Abends in Paris, 2012) **
Pieni elokuvateatteri toimii miljöönä tälle rakkaustarinalle. Mukavia Pariisi-tunnelmia, ranskalaisia tapoja ja elokuvaviitteitä. Kaunis, mutta hiukan väkisin hankaloitettu tarina.
